Valmiita vaatteita

Pellavamekko, jossa on itse painettua kuviota huivissa ja taskussa.

Tasku lähikuvassa.

Trikoomekko kahdesta eri kankaasta.

Tänään vielä viimeinen kerta kurssiä jäljellä. Tsemppiä kaikille, että saatte työnne valmiiksi!

Lisää valmiita vaatteita

Tässäpä teille taas uusia vastavalmistuneita vapaa-ajanvaatteita ihailtavaksi. 

Collegeneuloksesta syntynyt asukokonaisuus...

...ja siihen kuuluva irtohuppu.

Neuloksesta ommeltu paita, jossa on kaunis kaareva venepääntie.

Viimeksi aiheenamme oli vinokaitaleen tekeminen itse. Tässä on vielä linkki, jossa on erilaisia tapoja ommella vinokaitale. Ihania ideoita esimerkiksi Pinterestistä löytyy hakusanoilla bias binding tai bias tape.

PS: Lisäsin vyötärömonisteen aikaisempaan vyötäröpostaukseen.

Valmista tulee

Flow-tunnelmissa työskennellään.

Tässä on afrikkalaisesta kankaasta ommeltu tunika. Pääntiellä on kaunis halkio yksityiskohtana.

Trikoopaidan helmat ja hihansuut huoliteltiin kaksoisneulalla, pääntie kaitaleella. 

Pellavatunikan kaavat on tehty vanhasta paidasta. Eroa vanhaan on etuosan laskostuva kangas. Huomaa myös epäsymmetrinen helma.

Tässä vielä Taitogroupin linkki napin ompeluun tulitikun avulla.

Erilaiset napinlävet.

Tässä toinen linkki myös hieman erilaisiin napinläpiin, jotka ovatkin itseasiassa lenkkejä nauhasta, narusta tai kuminauhasta.

Ja jos ei omaan työhön tule nappeja, niin sitten voi vaikka virkata nappikukkia!

Kurssilla syntynyttä

Tässä  muutama tuotos, jotka ovat jo ehtineet taiteen perusopetuksen kurssilla syntymään. 

Pellavainen tunika:

Taskuja collegekankaaseen:

Housujen sivutasku

Hupparin etutasku saumassa

Taitavaa porukkaa!

Vyötäröistä

Viimeksi puhuimme vyötärökaitaleista. Vyötäröstä puhuminen vie ajatukset väistämättä muodin historiaan, joka ei aina ole ollut kovin lempeä naisten uumia kohtaan. Vyötäröstä on pukeutumisen historiassa ollut paljon erilaisia tulkintoja siitä, missä se on, minkä kokoinen sen tulisi olla ja miten sitä korostetaan tai häivytetään. Alla on kaksi kuvaa, parin kymmenen vuoden välein otettuja, joista näkee hyvin, kuinka muoti lyhyen ajan sisällä voi muuttua ääripäästä toiseen. 1900-vuosisadan alussa naisen vyötäröä oli muokattu jos minkälaiseksi, johon vastareaktiona korsetit hylättiin kokonaan ja vyötärön "paikka" vaihtui lantiolle.

1905

1926

Alla olevasta kuvasta voi nähdä sen, kuinka tulkinnan varainen asia vyötärö on 1900-luvun historiassa ollut. Nykyään muoti on onneksi aiempia vuosikymmeniä monipuolisempaa ja siksi ehkä hieman sallivampaa. Mutta kyllä edelleen vaatimukset naisen vyötäröä kohtaan ovat melkoiset, vai mitä sanotte?

Tässä vielä lupaamani skannattu kuva perusvyötärön ompelemisesta.

Taskuja

Aika monelle teistä on tulossa loppusyksyn aikana vaatteisiin taskuja: päällitaskuja, saumataskuja ja halkiotaskuja. Tässä vielä viime kertaisesta esityksestä puuttunut linkki erilaisten taskujen ohjeisiin.

Kuvassa on aika monta erilaista taskua ja tämän linkin takaa löytyy vielä ohje näihin kaikkiin.

Tasku tuo vaatteeseen usein paitsi käytännöllisyyttä, myös persoonallisen leiman. Yksityiskohdat, kuten taskut, leikkaukset, kaitaleet, vetoketjut ynnä muut, tekevät vaatteesta omaleimaisen ja varmasti erilaisen. Yksityiskohtien ompelu vaatii kuitenkin aikaa ja huolellisuutta. Varautukaa siis sellaisten ominaisuuksien kanssa seuraavilla kerroilla!

Ensi kerralla tutkailemme vyötärökaitaleita yleisön pyynnöstä. Siirrämme nappiaihetta viikolla eteenpäin, sillä se ei taida olla ajankohtainen vielä kenellekään. 

Saumuri ja vetoketjuja

Viimeisimmän blogipäivityksen jälkeen olemme tavanneet jo kaksi kertaa. Vaatteet valmistuvat vauhdilla, mutta kuten moni on jo huomannutkin, on ennen varsinaista ompeluvaihetta paljon muita vaihteita, jotka vievät AIKAA. Kaavoitus voi esimerkiksi olla koko prosessin työläin ja hitain vaihe, jos muokattavaa ja kuositeltavaa on paljon. Kankaan leikkaaminen ja merkitseminen kannattaa tehdä huolella, siinäkään ei kannata kiirehtiä. Pikku hiljaa on luokassa alkanut kuitenkin myös ompelukoneen ja saumurin ääntä kuulua.

Yksi valmistunut vaate: saumuriharjoituksena syntynyt hauska printtipipo tuli valmiiksi.

Saumuriharjoitus. Saumuriin on langoitettu neljä eriväristä lankaa, jolloin ompeleesta voi helposti nähdä, mikä on yläsieppari, alasieppari ja oikea tai vasen neulalanka.

Muistatko vielä? Mikä on alasieppari? Yläsieppari? Oikea ja vasen neulalanka? Entä langoitusjärjestys? Vastaus postauksen lopussa.

Viimeksi ihmettelimme vetoketjuja. Suuren käsityölehden sivuilla on ohje piilovetoketjun ompeluun, jos olit poissa tai haluat kerrata. Piilovetoketju ei ole kovin vanha keksintö: ennen sitä vetoketju piti ommella muulla tavoin piiloon. Piilovetoketjun hyvä puoli on sen ompelun helppous: sen saa helposti ommeltua niin, ettei oikealta puolelta voi arvata muusta kuin lukosta, että saumassa on vetoketju. Piilovetoketju on parhaimmillaan kevyehköissä kankaissa, juhlavaatteissa, paidan sivusaumassa, hameissa, leningeissä ja aina kun haluat vetoketjun täysin piiloon.

Täältä löytyy vetoketjuvalmistajan tietopaketti erilaisista vetoketjuista ja niiden valinnasta. Jos haluat valmistaa pikkupussin vetoketjuharjoituksena, kauniin pussukan ohje löytyy esimerkiksi täältä (kuva alla) tai täältä.
 


Ensi kerralla sitten ihaillaan taskuja, joka onkin mielenkiintoinen aihe. Millaiset ovat sinun lempitaskusi? Mitä sinun taskuistasi löytyy ja mitä se sinusta kertoo? 



Vastaus kuva-arvoitukseen: sininen on yläsieppari, punainen alasieppari, vihreä oikea neulalanka ja keltainen vasen neulalanka langoitusjärjestys on edellä mainittu.